Ai niin, muuten... se on Hei muuten
Esittelyssä ainutlaatuinen suomalainen sarjakuvasarja
Sarjakuvasivu Riina Noron teoksesta Happy Holiday
Sarjakuvasivu Riina Noron teoksesta Happy Holiday
Hei muuten -tarina
Tervehdys lukija! Astu Quickest Flipin kyytiin, kun matkaamme Atlantin valtameren yli Pohjois-Eurooppaan ja Suomeen. Suomi on kauniiden metsien ja järvien maa, jossa jääkiekko on suosittua ja talvet pitkiä. Juuri täällä sai vuonna 2022 alkunsa idea yhteisöllisestä sarjakuvakirjaprojektista.
Sarjakuvakirjojen sarja Hei muuten esittelee kahdeksan tuetuissa taidestudioissa eri puolilla Suomea työskentelevän taiteilijan esikoissarjakuva-albumit. Heidät toi yhteen Miissa Rantanen, sarjakuvataiteilija ja taidekasvattaja, joka mentoroi taiteilijoita projektissa.
Suomen kielessä sana ”muuten” viittaa asioiden tekemiseen toisin – tai siihen, että sivusta nousee esiin jotain uutta. Projektia kuvaillaan ”kutsuksi katsoa taidekentän reunoille, missä sarjakuva voi olla paljon enemmän kuin mihin olemme tottuneet.” Ja tämä kokoelma on totisesti juuri sitä.
Sarja sisältää teokset seuraavilta taiteilijoilta:
Joannis Clementides: Tulijumala
Rosa Haikarainen: Tuuli
Anna-Stina Helander: Kukkia ja keppareita
Olli Kanninen: Cowboy Laukkaavan Kuoleman rötökset ja Kaatopaikka lammen pohjassa
Maija Möttö: Rakkausretki
Riina Noro: Riemuloma
Elias Pylvänäinen: Pekan elämää
Kenneth Wallenius: Avaruusajatuksia
Haastattelimme Miissaa tätä Quickest Flip -numeroa varten kuullaksemme lisää projektin synnystä ja siitä, mitä mahdollisesti on vielä luvassa. Voit lukea haastattelun alta sekä tutustua väläyksiin Hei muuten -sarjasta, kun esittelemme kahdeksan mukana olevan taiteilijan upeita töitä.
Sarjakuvasivu Anna-Stina Helanderin teoksesta Flowers and Hobby Horses
Sarjakuvasivu Anna-Stina Helanderin teoksesta Flowers and Hobby Horses
Miissa Rantasen haastattelu
Moi Miissa! Kiitos kun pääsit haastatteluun ja valaisemaan sarjakuvasarjaa. Aluksi: miten päädyit mukaan mentoroimaan tuetuille studioille, ja miten idea Hei muuten -sarjaan sai alun perin alkunsa?
Moi! On ilo tehdä haastattelu, kiitos kutsusta.
Kaikki alkoi, kun työskentelin hetken kouluavustajana autismikirjon luokalla. Oppilaiden tapa piirtää, kirjoittaa ja kertoa tarinoita oli innostavaa ja inspiroivaa seurattavaa.
Pidän itse kokeellisesta sarjakuvasta ja hahmotin nopeasti, että erityistä tukea tarvitsevien tarinankerronta voisi taipua hyvinkin sarjakuvamuotoon ja tuloksena saattaisi syntyä tosi kutkuttavaa nykysarjakuvaa.
Niinpä otin yhteyttä kolmeen tuettuun taidestudioon ja teimme yhteistyössä nykysarjakuvalehti Kutiin outsider-numeron (lehti on luettavissa verkossa suomeksi ja englanniksi täällä: https://kutikuti.com/kuti62). Kutin outsider-numeron jälkeen aloin haaveilla pitkäjänteisemmästä sarjakuvatyöskentelystä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden kanssa, ja niin alkoi hahmottua idea Hei muuten -kirjasarjasta.
Kirjasarjan taustalla oli ajatus kirjavoittaa nykysarjakuvan kenttää: usein erityistaiteilijat tuovat taiteelliseen keskusteluun jotain, mitä aiemmin ei olla nähty. Toisaalta tietenkin halusin myös punoa kirjasarjalla umpeen kuilua, joka jättää erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat sarjakuvakentän ulkopuolelle.
Sarjakuvasivu Joannis Clementidesin teoksesta God of Fire
Sarjakuvasivu Joannis Clementidesin teoksesta God of Fire
Miten taiteilijat valikoituivat kirjasarjaan - millainen valintaprosessi oli? Tekivätkö taiteilijat jo ennestään narratiivista taidetta, mutta eivät vain sarjakuvamuodossa, vai tekivätkö he studiolla jo valmiiksi sarjakuvia?
Halusin ottaa mukaan taiteilijoita eri puolilta Suomea ja myös eri lähtökohdista: osa taiteilijoista oli tehnyt sarjakuvaa aiemmin, osa oli lukenut sarjakuvia ja osalle sarjakuva oli uusi aluevaltaus. Tein yhteistyötä neljän tuetun taidestudion kanssa, joista taiteilijat valikoitui. Oli vaikeaa valita kahdeksan taiteilijaa, mutta rajaukseen vaikuttivat resurssit kuten aika ja raha.
Sarjakuvasivu Elias Pylvänäisen Pekan elämästä
Sarjakuvasivu Elias Pylvänäisen Pekan elämästä
Millainen työskentelyprosessi taiteilijoiden kanssa oli, jotta kirjat valmistuivat? Oliko luomisprosessin aikana joitain erityisen mieleenpainuvia hetkiä?
Voi on paljon ihania muistoja! Jokaisen taiteilijan kanssa prosessi oli tosi erilainen.
Joannis Clementides oli jo konkari sarjakuvantekijä - hänelle vain terotin kyniä ja kehotin piirtämään isompia ruutuja, jotta teksti ja henkilöhahmot erottuisivat selkeämmin. Maija Mötön tarinalliset eläinpiirrokset siirtyivät kirjaksi sellaisenaan - olisin toivonut, että Maija olisi tehnyt vähän pienempiä piirroksia, jotta ne voisi skannata, mutta se ei Maijalle käynyt, joten suuret piirrokset piti valokuvata.
Elias Pylvänäinen piirsi samaan tapaan kuin aiemminkin - hänen paperi vain jaettiin maalarinteipillä osiin ruuduiksi. Anna-Stina Helanderin piirrostapa saatiin sarjakuvamaiseksi siten, että piirustuspaperit olivat värillisiä, jotta ne vaikuttaisivat ruuduilta.
Riina Noron piirrustuspaperin käänsin vaakatasosta pystypäin, jotta piirrustukset sopisivat kirjaan. Lisäksi pyysin Riina kirjoittamaan monisyiset ja tapahtumarikkaat piirroksensa auki tekstiksi. Myös Olli Kannisen kanssa etsimme sopivaa tapaa yhdistää runsaaseen kuvakerrontaa yhtä runsasta tekstiä.
Kenneth Wallenius piirsi avaruusaiheisia kuvia, joita koitimme sitten yhdessä yhdistellä lineaariseksi tarinaksi. Rosa Haikarainen piirsi joskus ruutuja ja henkilöhahmoja sarjakuvatyyliin, mutta myös vapaammin abstraktimpia kuvia. Hänen sarjakuvistaan tuli kuin lyhyitä graafisia runoja.
Sarjakuvasivu Kenneth Walleniuksen teoksesta Space Thoughts
Sarjakuvasivu Kenneth Walleniuksen teoksesta Space Thoughts
Teimme sarjakuvia kahden vuoden ajan. Oli ihanaa, miten sinä aikana tutustuimme taiteilijoiden kanssa. Hei muuten -sarjakuvataiteilijoiden kanssa oli helppoa ja hauskaa työskennellä. Tunnelma oli aina sydämellinen ja vilpitön - myös silloin, kun Riina Noro ihmetteli, miten huono yleissivistys minulla on, kun en tunne Balkanin alueen historiaa.
Sarjakuvasivu Maija Möttön teoksesta Love Tour
Sarjakuvasivu Maija Möttön teoksesta Love Tour
Millaisen vastaanoton Hei muuten -sarjakuvasarja on saanut yleisöltä? Onko se pidetty Suomessa, ja ottiko laajempi sarjakuvayhteisö sen hyvin vastaan?
Vastaanotto on ollut lämmin. Tavoite oli, että Hei muuten -sarjakuvat pääsisivät osaksi sarjakvakenttää ilman outsider-leimaa. Olen siksi ollut iloinen esimerkiksi lehtikritiikeistä, joissa kirjojen on arvioitu tuoneen sarjakuvataiteeseen uusia tuulia. Hei muuten -sarja sai myös Vuoden kirjateko -palkinnon. Saimme myös Vuoden kirjateko -palkinnon, sillä Hei muuten -sarjan katsottiin olevan kirjataiteellisesti merkityksellinen avaus.
Sarjakuvasivu teoksista Cowboy Galloping Death ja Landfill at the Bottom of the Pond tekijä Olli Kanninen
Sarjakuvasivu teoksista Cowboy Galloping Death ja Landfill at the Bottom of the Pond tekijä Olli Kanninen
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Jatkavatko taiteilijat sarjakuvien tekemistä studiolla, vai ovatko he siirtyneet muihin projekteihin? Ja ehkä kaikkein tärkeimpänä – onko Hei muuten -sarjalle tekeillä toista osaa?
Taiteilijat jatkavat työskentelyä taidestudioilla kuvataiteen parissa. Osa taiteilijoista on jatkanut sarjakuvien piirtämistä, ja kaikilla heistä on monia muita hienoja projekteja työn alla myös. Useimmat Hei muuten -taiteilijoista ovat useampien tekniikoiden osaajia: maalauksen, keramiikan, grafiikan ja niin edelleen. Taiteilijat osallistuvat yhteisnäyttelyihin ja pitävät myös omia näyttelyitä.
Minulle Hei muuten -taiteilijoiden kanssa työskentely on ollut tosi rakas projekti. Olen saanut paljon uutta näkökulmaa sarjakuvien tekemiseen ja siihen, mitä kaikkea sarjakuva voi olla. Olisi ihanaa jatkaa projektia joskus jotenkin - varsinkin kun tiedän, että on monia tukea tarvitsevia taiteilijoita, jotka olisivat valmiita tekemään sarjakuvakirjoja. Juuri nyt mitään konkreettista ei ole kuitenkaan vielä vireillä. Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla syyskuussa pidän kylläkin outsider-pöytää, jonne erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat voivat tuoda sarjakuvajulkaisujaan myyntiin.
Sarjakuvasivu Rosa Haikaraisen teoksesta Wind
Sarjakuvasivu Rosa Haikaraisen teoksesta Wind
Kiitos Miissa! Katsotaanpa nyt kahdeksan mukana olevan taiteilijan töitä.
Ai niin: Taiteilijat
Taiteilijan nimi: Joannis Clementides
Studio: Autismisäätiön Vallilan taidestudio
Kirjaesittely: Tulijumala seuraa päähenkilö Jonnya ja hänen sikaansa (joka on myös nimeltään Jonny), kun he törmäävät erilaisiin vihollisiin ja jumaliin. Lisäksi kirja kertoo, miten kungfua harjoitetaan buddhalaisessa luostarissa, ja näyttää, millaista on kamppailu peliriippuvuuden kanssa.
Taiteilijaesittely: Joannis Clementides käyttää historiaa, uskontoa ja mytologioita inspiraationaan luodessaan mielikuvituksellisia sarjakuvia. Taiteen tekeminen ei ole Joannikselle yhdentekevää: se antaa elämälle tarkoituksen.
Joannis studiossa
God of Fire - kirjan kansi
Taiteilijan nimi: Rosa Haikaraisen
Studio: Aula-työkodin Studio Aula
Kirjaesittely: Tuuli on kokoelma lyhyitä, runollisia ja rytmiltään levollisia sarjakuvatarinoita. Rosa löytää ideoita sarjakuviinsa arkipäiväisestä ympäristöstään: hän piirtää ja maalaa pandemiasta, sodasta, Suomen historiasta ja auringosta.
Taiteilijaesittely: Rosa Haikaraisen sarjakuvat ovat runollisia ja usein ei-esittäviä.
Rosa studiossa
Tuuli-aiheinen kirjan kansi
Taiteilijan nimi: Anna-Stina Helander
Studio: Ateljee Eivor
Kirjaesittely: Kukkia ja keppareita on sarjakuvakirja, jossa koirat, perhoset ja hyönteiset vaihtelevat kukka- ja keppihevosaiheiden välillä. Mukana on myös kalastusta ja sienestystä. Sarjakuvien ruutujen asettelu vaihtelee värikkäistä ja eloisista kukkakuvituksia täynnä olevista sivuista yksinkertaisempiin sommitelmiin, joiden keskellä on vain yksi keppihevonen.
Taiteilijaesittely: Anna-Stina Helander piirtää kukkia ja sieniä tusseilla ja värikynillä.
Anna studiossa
Flowers and Hobby Horses -kirjan kansi
Taiteilijan nimi: Olli Kanninen
Studio: Taidepesula
Kirjaesittely: Cowboy Laukkaavan Kuoleman rötökset ja Kaatopaikka lammen pohjassa on sarjakuvakirja, joka jakaantuu kahteen tarinaan: Cowboy Laukkaavan Kuoleman rötökset on lännensarjakuva täynnä ammuskelua, varastelua, uhkapelejä ja juopottelua, kun taas Kaatopaikka lammen pohjassa on autofiktiivinen tarina kahdesta lammesta, joita ihmiset tuhoavat välinpitämättömästi.
Taiteilijaesittely: Olli Kannisen teokset yhdistelevät länkkärityylistä toimintaa kantaaottavuuteen ympäristön roskaamista vastaan.
Olli studiossa
Cowboy Galloping Death and Landfill at the bottom of the Pond -kirjan kansi
Taiteilijan nimi: Maija Möttö
Studio: Taidepesula
Kirjaesittely: Rakkausretki on sarjakuvakirja, jossa eläimet haisunäädistä bonobo-apinoihin kuvaavat ystävyyttä, kiintymystä ja läheisyyttä. Joskus eläinhahmot pistävät tupakaksi – joskus menevät pyörryksiin sienistä. Kokonainen luku kirjassa on omistettu kuvaamaan rakkautta ruokaan.
Taiteilijaesittely: Maija Möttö tekee suurikokoisia ystävyyttä juhlistavia piirroksia, joissa seikkailee leikkisiä villieläimiä.
Maija studiossa
Love Tour -kirjan kansi
Taiteilijan nimi: Riina Noron
Studio: Autismisäätiön Vallilan taidestudio
Kirjaesittely: Riemuloma kertoo lomasta, joka ei ole lainkaan normaali. Kirja vie lukijat huvipuistoon, kylpylään ja ITE-taidepuistoon – mutta kuolema, piraijat ja paholaisaurinko vaanivat jatkuvasti taustalla. Esseemuotoiset sarjakuvat sekoittavat Balkanin kriisejä, ensimmäistä maailmansotaa, Estonian uppoamista ja suomalaista aluepolitiikkaa – samalla kun androidi luukuttaa musiikkia ja sukulaiset tappelevat kesähäissä.
Taiteilijaesittely: Riina Noron sarjakuvat vangitsevat absuderja ja villejä tilanteista sekä tutkivat arjen kaaosta mustalla huumorilla.
Riina seisomassa työnsä edessä
Hyvää lomaa -kirjan kansi
Taiteilijan nimi: Elias Pylvänäinen
Studio: Taidepesula
Kirjaesittely: Pekan elämää on sanaton sarjakuvakirja, josta voi löytää niin Duudsonit kuin Justin Bieberinkin. Pylvänäinen havainnoi ympäröivää yhteiskuntaa kuvaamalla liikennettä ja infrastruktuuria: junia raiteilla, mopoilijoita liikenneruuhkissa, autoja ja kellotauluja. Joskus sarjakuvaruudussa näkyy hampurilaisketjun logo, joskus peukalo.
Taiteilijaesittely: Elias Pylvänäinen piirtää ilmaisuvoimaisesti.
Elias pitelee yhtä taideteoksistaan.
Life of Pekka -kirjan kansi
Artist Name: Kenneth Wallenius
Studio: Studio Eivor
Book Info: Space Thoughts is a comic book of silent space-themed scenes. Wallenius has drawn his thoughts on space observatories, astronauts, diamond discoveries, moonwalks, and space cats.
Short Bio: Kenneth Wallenius creates science fiction comics, often featuring astronauts and adventures in space.
Kenneth studiossa
Space Thoughts -kirjan kansi
Sarjakuvia voi ostaa Hei muuten -verkkosivustolta: : heimuuten.fi
Hei muuten instagram: @heimuuten
***
Artikkeli: Ross Shuber (QF Crew). Ross työskentelee Vibrant Palette Arts Centerissä Seattlessa. Hän käy mielellään rannalla, kävelee metsässä ja kannustaa Portland Timbersiä.